Mau lokikirja,
 |
Toistaiseksi tuntematon jyrsijä |
lopulta Ahvenanmaa piti jättää taa. Suuntasimme Jurmosta Kustavin Vuosnaisiin. Sivutuulta oli reippaasti, ja matalikkoaaltojen kohdalla olin lirauttaa housuuni. Laivakissan rohkeus petti ja livahdin hyttiin. Lopulta höykytys kuitenkin loppui ja rantauduimme Vuosnaisten suojiin. Siellä käyttäydyin kuin mitään ei olisi muka tapahtunutkaan.

Vuosnainen muistutti erehdyttävästi Teersaloa, ja paikoissa oli paljon samaa. Mikäli Teersalossa viihtyy, viihtyy Vuosnaisissakin. Rantaravintolasta sai hienoja ja maukkaita annoksia. Kävin tutustumassa maastoon, mutta jouduin pakenemaan vapaata jättikoiraa ja sadetta.
Illan tullen meidän rupesi tekemään mieli yöksi sittenkin Parattulaan. Vaihdoimme paikkaa. Aallokko oli jo rauhoittunut, mutta pysyin silti visusti hytissä ja osoitin taas kiinnostusta ulkomaailmaan vasta perillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti