26.-27.6. Yxskär

Oi lokikirja,

Vänöstä lähdin tutkiskelemaan läheisen Yxskärin saarta. Saaressa on iso laiturikin, mutta etsimme oman lahdelman ja paratiisirannan. Helpointa maasto on laiturin luona; muualta on vaikeakulkuista päästä sinne.

Laiturin tuntumassa oli grillipaikka ja huussit. Luontopolku olisi vienyt järvelle, mutta reitti oli kovin punkkinen. Jostakin järven suunnasta kuului riehakasta lintujen ilakointia.

Melkein heti, kun jalkauduin saareen, pelottavasti rääkyvät lampaat lähentelivät minua. Ne vain tulivat ja tulivat minua kohti kalliota kopsutellen. Pakenin alukseni suojiin. Lopulta ne häipyivät ja sain huokaista helpotuksesta. Villatupot olivat ihailtavan eteviä kalliokiipeilijöitä ja ihmisten mielestä ilmeisen sympaattisia olentoja. Pah sanon minä!