Vuonna 2012 isäntäperheeni meni ja hankki matkamoottoriveneen. Ensimmäiset reissut kantokopassa läpi pitkän laiturin olivat melko kammottavia, mutta veneeseen päästyäni aloin jo innostua merielämästä. Veneessä oli paljon pehmoisia penkkejä, joiden päällä voi kieriskellä ja leikkiä. Löysin myös minulle järjestetyn ruokapisteen ja sain herkkutikkujani, joten kukapa siinä ei innostuisi kehräämään! Sittemmin olen ollut veneilyn ystävä.
Vaikka moottorin käynnistys saakin minut välillä vähän luimistelemaan, on matkanteko ja uuteen määränpäähän saapuminen mielestäni mukavaa ja jännittävää. Tunnistan myös hyvin kotisatamamme, ja sinne rantautuminen ja kotiin pääseminen on myös aina tervetullutta rentoutusta.
Ilahduttava blogi sulla. Täällä Neville The Nauticat Kirkkonummelta. Reissaan teräsveneessä milloin itään, milloin länteen Suomenlahden rannikkoa. Tiedä vaikka nähtäisiin joskus��
VastaaPoista