18.-19.10. Vepsä

Mau lokikirja!

Syksyn viimeinen veneyö Vepsässä jäikin hyvin mieleeni. Se oli synkkä ja myrskyinen yö. Tuuli yltyi reippaaksi myräkäksi. Emme saaneet kunnolla nukuttua, vaikka olimme saaren suojaisalla puolella. Puuskat pyyhkäisivät saaren yli ja riepottelivat alustani. Jostain tuli aaltojakin. Ja aina kun myräkkä vähän hellitti, minä aloin maukua pihalle! Meno rauhoittui vasta aamulla, ja sitten nukuimmekin pitkään.

Koko päivän oli sumuista ja kovin märkää. Pienet kissojen saappaat olisivat poikaa. Katselin horisonttiiin ja ihmettelin, onko tuttu ja läheinen Vepsä muuttanut keskelle ulappaa. Kotimatka sujui hissukseen sumussa. Kerrassaan jännittävä retki. En malttaisi odottaa ensi kesän tutkimusretkiä!

11.-12.10. Pähkinäinen

Mau lokikirja,

toiseksi viimeisen syysreissumme teimme Pähkinäisiin, jossa kausi jatkui lokakuun loppuun asti. Kahvilassa oli kystä kyllä, ja sauna lämpeni kuin kesälläkin. Kahvilaan menijöitä tervehtivät kukko ja pupujussi, joiden luona minä en kylläkään vaivautunut vierailemaan.


Olisin tutustunut syksyisiin metsiin vaikka kuinka syvällisesti, mutta joskus kävelyretken piti päättyä, ja ehti jo tulla pimeääkin. Ilmeisesti kaikki eivät näe pimeässä metsässä yhtä hyvin kuin minä. Aika säälittävää.

Luontopolku ja näköalapaikka jäivät tällä kertaa väliin, sillä liukkaat kalliot olisivat olleet liian haastavia. Niihin tutustun joskus kesäaikaan.

4.-5.10. Hakkenpää

Njau lokikirja,

lokakuun puolella minäkin pääsin taas mukaan. Suuntasimme kohti Hakkenpäätä, joka oli kiusannut unelmissamme jonakin taianomaisena paikkana. No, ei se ihan sellainen ollut. Yleisilme oli aika tehdasmainen, eikä palveluja ollut ainakaan enää syksymmällä. Minun kyllä kelpasi käppäillä kaikessa rauhassa. Paikallisilta kuulimme, että rantaravintolassa on kuulemma kesäisin hyvää ruokaa.

Pitänee poiketa Hakkenpäähän vähän eloisampaan vuodenaikaan!

Jotain äksöniä, kiitos

28.9. Kuusiston linnanrauniot

Moi taas, lokikirja!

Jospa nyt lähestyvän joulun kunniaksi jaksaisin taas vähän nostaa tassuani, niin saadaan reissumerkinnät sentään saman vuoden puolelle. Pari reissua on vielä tämän jälkeen jäljellä.

28.9. isäntäväki lähti röyhkeästi ilman minua päiväretkelle Kuusistoon katsomaan piispanlinnan raunioita. Laiturista ei oikein tiedetty, mitä odottaa, mutta se oli oikein hyvä. Toivottavasti jollekulle on näistä kuvista iloa.






 Rauniot olivat jälleen kerran vaikuttava kokemus. Kuinkahan monta kissaa linnassa on mahtanut olla hiirijahteina?