29.-30.6. Nåtö

Oi lokikirjani,

olin yötä kauniissa saaristolaismiljöössä Houtskarin luoteisosassa. Nåtön laituri oli rauhallinen ja aurinkoinen iltaan asti. Laiturin tuntumassa kulkee 8 m korkea voimalinja, mutta meidän paattiin se ei onneksi vaikuta.

28.-29.6.2013 Mossala

Hei lokikirja,

olen Houtskarin Mossalassa Saariston lomakeskuksen vieraslaiturissa. Täällä on kovin rauhallista. On ollut aika tyyntä, mitä nyt välillä yhteysalus vähän keinuttaa. Täällä on kivan näköinen uimaranta ja tukeva näköalatorni, jonne kannattaa kivuta katselemaan maisemia.






Ennen tätä reissua minulle etsittiin uusia pelastusliivejä, koska en pystynyt liikkumaan vanhoissa liiveissäni. Ne olivat niin jäykät, että ne olisivat todennäköisesti vielä tiputtaneet minut mereen. Parempia liivejä ei kuitenkaan löytynyt, joten vanhoja liivejäni trimmailtiin sopivammiksi. Vatsan alle tulevat jäykkisläpät saivat kokonaan kyytiä, ja myös kaulakuristinta höllättiin.




Nyt olen liiveissäni aivan uusi eläin. Ne tuntuvat päällä niin huomaamattomilta, että ehdin livahtaa ne päälläni huussiinikin... Nyt minua ei enää tarvitse vahtia silmä kovana valjaissa, ja saan liikkua vapaammin. Mutta pääasia on, etten ole enää laidan yli putoava pökkelö eivätkä laivakoirat naura partaansa! Nyt voin näyttää niille kuvan tapaan kieltä.


Mossalan näköalatornista Ahvensaaren suuntaan

Juhannusreissu 21.-24.6.2013

Hyvä lokikirja,

olen vasta nyt toipunut juhannusmatkasta sen verran, että jaksan kirjoitella tänne. Mukana reissussa oli ihmis-isoäitini, minkä takia olin vähän vieraskorea. Öisin en oikein kehdannut maukua ja pitää tavallista show´tani. Nukkuvan isoäidin päällä oli kyllä mukava tallustella.


Brännskär

Juhannusaattona suuntasimme Nauvon eteläpuolelle Brännskäriin. Matkalla oli tyyntä ja aurinko paistoi, mutta illalla tuuli yltyi ja yö olikin aikamoista keikkumista. Tuulessa vinkuva satama hiljensi aika paljon juhlakansaakin, joka kauniilla säällä oli istunut veneidensä kannella laulelemassa. Hiljentymisen myötä minäkin näytin vähän nenääni, kun en oikein vieraista ihmisistä ja kovista äänistä välitä. Ilma oli illalla kyllä niin kolea, että pysyimme kaikki suosiolla sisätiloissa.

Vietimme Brännskärissä kaksi yötä. Toisena päivänä isäntäväki tutustui paremmin ihastuttavaan saareen. Kerran he palasivat veneeseen tuoksuen toiselta kissalta! Se oli kuulemma mustavalkoinen ja hyvinkin tuttavallinen mirri, joka tykkäsi oleilla kahvilan läheisyydessä. Haistoin myös joitain oudon villaisia hajuja, jotka olivat peräisin lampaista.

 

Stenskär

No, sunnuntaiaamuna päätimme lähteä kohti uusia maisemia. Merimatka jäi lyhyeksi, sillä ihastuimme kovasti läheisen Stenskärin rauhalliseen vieraslaituriin, johon päätimme jäädä yöksi.

 

 

 

 

 

 

 

Veneväki saunoi hienossa saunassa, ja minä sain olla paljon ulkona. Viihdyin saaressa oikein hyvin. Rannassa sain hotkia herkkuani ruohoa. Yksi lokki ihan selvästi härnäsi minua koko vierailun ajan.

Stenskär









Maanantaina lähdimme kotia kohti, mutta pysähdyimme matkalla suosikkiimme Gullkronaan. Kirpputorilta ja kahvilasta löytyi kaikille jotakin. Sain käppäillä viime kesästä tutuilla rantakallioilla, mutta aika pian lähdettiin jo kohti Turkua.


Gullkrona

Ilma oli kaunis ja meri peilityyni. Näimme paluumatkalla ehkä kymmenen venettä, eli rauhallista oli. Pysähdyimme vielä Vepsään grillailemaan makkaraa. Turkuun rantauduimme puoli yhdeksän aikoihin reissuun tyytyväisinä.



Seuraavaksi suuntaamme pidemmälle reissulle. Päivittelen olinpaikkojani jaksamiseni mukaan... Olen lomakatti.

Ruohotuokio veneessä... Aivoissa täysi tyhjyys.

15.-16.6.2013 Merimasku

Rakas lokikirja,

viikonloppuna pääsin vihdoin merelle! Lähdimme kauniin valoisana lauantai-iltana kohti Merimaskun vierasvenesatamaa, jonne on muuten havaintoni mukaan avattu uusi merihuoltamo. Matka sujui rennoissa tunnelmissa. Seurasin mielenkiinnolla maisemia ja näin lokin! Siinä se uiskenteli kaikessa rauhassa nenäni edessä.

Merimaskussa isäntäväkeni söi vähän iltapalaa ja kömpi saman tien nukkumaan. Itsekin olin väsynyt, mutta parin tunnin päästä tahdoin jo kovasti pihalle. Mau´uin täysin viattomana oviaukossa, mutta minua vain tönittiin siitä pois ja käskettiin olla hiljaa. Yritin silti tehdä asiani selväksi, mutta kun ei se mennyt kenellekään jakeluun, niin asetuin happamana takaisin petiin. Ja kun päivällä yritin nukkua, niin eihän sitä kukaan kunnioittanut! Merkillisiä melskaajia nuo ihmiset.

Sunnuntaipäivä sujui rennoissa merkeissä kajuutassa, koska koko päivän satoi aika rankasti ja oli oikea koiranilma – ei kiitos kissalle. Myöhemmin iltapäivällä aurinko alkoi paistaa, ja uskalsin tunkea vähän nenääni kuomun raosta. Rannassa on kaksi ravintolaa, joista toisessa isäntäväki kävi pitsalla. Kauniissa auringonpaisteessa oli mukavaa lähteä köröttelemään Naantalin edustaa kotiin Turkuun.

 

Laivakissa esittäytyy

Mau kaikille sivulleni navigoineille!

Vuonna 2012 isäntäperheeni meni ja hankki matkamoottoriveneen. Ensimmäiset reissut kantokopassa läpi pitkän laiturin olivat melko kammottavia, mutta veneeseen päästyäni aloin jo innostua merielämästä. Veneessä oli paljon pehmoisia penkkejä, joiden päällä voi kieriskellä ja leikkiä. Löysin myös minulle järjestetyn ruokapisteen ja sain herkkutikkujani, joten kukapa siinä ei innostuisi kehräämään! Sittemmin olen ollut veneilyn ystävä.

Vaikka moottorin käynnistys saakin minut välillä vähän luimistelemaan, on matkanteko ja uuteen määränpäähän saapuminen mielestäni mukavaa ja jännittävää. Tunnistan myös hyvin kotisatamamme, ja sinne rantautuminen ja kotiin pääseminen on myös aina tervetullutta rentoutusta.